Sujuvasti suksilla

Kun painaa kahta työtä tukka putkella, ei oikein jää aikaa tehdä mitään ylimääräistä. Kuten harrastaa liikuntaa. Tänään oli kuitenkin kahden yövuoron välissä vapaa päivä, joten otin sukset ja sauvat kainaloon ja suuntasin ladulle.

Tällä kertaa voitelin sukset pikavoiteilla ennen ladulle lähtöä, ja kylläpä sujuttelu sujui mukavasti. Pyöräilin suksineni Kanervalaan, jossa on 1.8 km mittainen valaistu lenkki, jonka hiihdin neljä kertaa. Onhan se kieltämättä tylsää vetää samaa kiekkaa monta kertaa putkeen, mutta Kanervalan latu on meistä nähden lähin. Aikaa sain kulumaan tähän kaikkeen reilun tunnin verran. Hiihtäessä kerkeää ajatella ummet ja lammet: kaikki kivat ja ei-niin-kivat asiatkin. Opetushan se mielessä pyörii tietysti kaikkein eniten...

Tämän päivän kokeilu ja tavoitteenasettelu oli seuraavanlainen: mahtuuko juhlamekko päälle? Tuo samainen iltapuku oli päälläni neljä ja puoli vuotta sitten, ja ajattelin kaikessa tylsyydessäni käyttää sitä firman juhlissa uudemman kerran. Silloinkin se oli jo nafti ja jouduin käyttämään korsettia, kuten aion tehdä nytkin. Itse en saanut vetoketjua ylös asti kiinni. Mutta toisaalta en saanut kiristettyä korsettiakaan optimaaliseen kireyteensä. Tuomio on siis: kyllä se huhtikuussa päälle mahtuu, kun saan vain hovipukijani avukseni!

Ai niin, Anniina käski mitata heittelevän päiväpainon sijasta aina aamupainon. Tuumasta toimeen, punnitsin itseni tänä "aamuna" eli herättyäni klo 12. Tulos oli varsin miellyttävä 67,4 kg. Tästä on hyvä jatkaa.

Kukkia kalenterissa

Aloin laittaa kukankuvia kalenteriin silloin, kun olen käynyt liikkumassa. Toistaiseksi se on ollut ihan kivaa ja motivoivaa - kerätä kukkia ;)

Vaa'alle en ole uskaltautunut, sillä karkit ovat maistuneet liikaa. Ja stressikin helpotti, joten syömisestä on tullut taas kivaa.

Onneksi vastapainoksi olen jaksanut mennä jumppiinkin, mutta en jostain syystä nauti niistä enää niin paljon kuin syksyllä. Jalat syyhyävät myös hiihtämään, jos sitä vaikka viikonloppuna saisi aikaiseksi!

Huhuu, missä oot?

Täällähän minä! Hengissä edelleen, muutaman kilon painavampana.

Joulu sekoitti minut täysin. Tulin kipeäksi siinä joulun alla, enkä halunnut käydä jumpassa. Lisätkää siihen muutama kilo karkkia ja muitakin herkkuja. Ja miinustakaa kaikki vatsalihasharjoitteet.

Löllömaha-Tiina on täällä taas :(

Aloitin uuden blogin rankasta ope-elämästä, ja se on ollut niin rankka, että vaaka taitaa taas pikkuhiljaa näyttää niitä lukemia, joissa oltiin marraskuussa. Ei maistu ruoka, kun taas jumpat ovat ihanaa no-brain-toimintaa.

Paitsi että sielläkin tuli muistutus koulusta: eräs oppilaani käy JoenVolin jumpissa myös. Jepa jee, ope jumppaa.